Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttäjäkokemustasi. Noudattaaksemme uutta sähköisen viestinnän yksityisyysdirektiiviä, meidän täytyy pyytää sinulta lupaa evästeiden asettamiseen. Lue lisää.
Härmän puukko, musta messinki
Härmän puukko, Kaksneuvoonen, musta puukko messinkiheloilla.
Härmän puukko tunnetaan nykyään Helahoidon osana, mutta käytetään myös muun juhlavan asun kanssa sekä ihan työpuukkona. Kuten muutkin ns. perinnemallit, Härmän puukolla on hyvin tunnusomainen muoto ja pitkä historia. Perinnepuukot ovat vähän kuin kansanlaulut, vaikea on sanoa kuka ne on luonut, kun tuote on aikojen saatossa muuttunut suuntaan jos toiseenkin. Historian kirjoja selaillessa voidaan tulla sellaiseen johtopäätökseen että on tämän harjahelaisen puukon muodon alun perin suunnitellut kuka hyvänsä, tunnetuksi sen ovat tehneet Rannanjärven suvun puukkosepät. Varhaisimmat kuvat Härmän Puukosta löytyvät 1880-luvulta. Rannanjärvien lisäksi Härmän puukkoa on valmistanut Iisakki Järvenpään puukkoliike. Erona näiden valmistajien välillä on ollut paitsi Järvenpään suuret tuotantomäärät, myös se, että Rannanjärvien tunnusomainen kahvan väritys on ollut puna-musta raidoitus, kun taas Järvenpään puukot ovat olleet yksivärisiä, mustia tai punaisia niin kuin ne ovat tänä päivänäkin. Härmän puukossa on maalattu visakoivuinen kahva ja kiillotettu 10 cm hiiliterästerä. Puukkojen ja tupen metalliosat on käsin koristekaiverrettu, eli tikkelöity. Tuppi on aina hyvin koristeellinen, kuten perinnepuukkoihin kuuluu.
Kyllä oli kyläläisillä, etenkin pojanklopeilla, ihmettelemistä kun syyskuussa 1922 maantietä pitkin kulki suunnaton kummajainen. Siinä joutuivat Kosolan Alfredin hevoset koettelemaan voimiaan vetäessään reellä taakkaansa, 5.000 kilon painoista heijaria, pitkin lumetonta tietä Järvenpään tehtaalle. Mutta sitten vasta kloppien mielikuvitus pääsi valloilleen, kun tehtaalta alkoi kuulua jatkuvaa jyskettä, kuin rautajätin moukariniskuja.