Sorkoupotuspuukko

Sorkoupotuspuukko on malliltaan perinteinen Kauhavan nuppipää. Puukon ja vaalean tupen uushopeaiset heloitukset on käsin kaiverrettuja, "tikkelöityjä". Koivun tuohista koottu kahva on koristeltu sorkoupotustekniikalla ja lakattu. Terä on hiiliterästä.
Varastossa
Tuotenumero
8532
570,00 €

Maximum 20 characters

Sorkoupotus on vanha, hyvin perinteinen menetelmä ja todellista käsityötä. Iisakki Järvenpää kehitti Puukkoa työkaluksi serkkunsa Juho Kustaa Lammin kanssa, heidän periaatteenaan oli ensin saada aikaan teknisesti niin hyvä työkalu kuin mahdollista, ja sitä kunnioittaakseen se piti tehdä niin hyvin kuin mahdollista, mutta myös niin kauniiksi että siitä pidettäisiin hyvää huolta. Hyvin nopeasti kahvojen materiaaliksi tuli koivun tuohi, ja siihen pystyi tekemään kauniita koristeluita intarsia nimellä tunnetulla tekniikalla jota ei oltu aiemmin Puukkojen teossa käytetty. Koska koristeet tehtiin metallisiivuista joita Kauhavan murteella sanottiin sorkoiksi, tuli tekniikasta puukkopiireissä nimeltään sorkoupotus. Kuuluisat Perintöruhtinaan Puukko ja Keisarin Puukko jonka Iisakki Järvenpää ja J.K. Lammi tekivät Keisari Nikolai II:lle 1888 ja 1894 oli koristeltu sorkoupotuksin. Kuvio tehdään siten, että messinki- tai uushopeapelti valssataan 0,11 - 0,14 mm ohueksi ja siitä leikataan 4-5 mm "sorkoja" joiden toinen reuna teroitetaan. Teroitus tehtiin aluksi vetämällä sitä avattujen saksien teriin mutta sen voi tehdä myös nauhahiomakoneella. Näistä ohuista, teroitetuista soroista muotoillaan haluttu kuvio pinseteillä ja erilaisilla pienillä pihdeillä. Kuvio koostuu kymmenistä osista, siinä käytetään myös pieniä nauloja. Ennen naulat olivat messinkiä ja uushopeaa, esimerkiksi taulujen kehystykseen tarkoitettuja. Nykyään kun valmiit naulat ovat vain pinnoitettuja teräsnauloja, teemme ne itse 2 mm langasta useammassa vaiheessa vetopenkissä vetämällä. Tämä koko kuvio laitetaan tuohikahvan päälle ja se upotetaan vasaralla tai viilalla varovasti naputtamalla tuohen sisään n. 4 mm jonka jälkeen kahva hiotaan lopulliseen muotoonsa ja samalla tasoittuvat tuohen ja metallin pinnat yhteen. Tällä tekniikalla voi tehdä periaatteessa minkälaisia kuvioita tahansa, sitä on käytetty jo 1800 luvulla liikelahjana ja upotuksin on kahvoihin tehty omistajansa nimiä ja yritysten logoja. Useimmiten takapuolelle ja etupuolella oli kaunis koristekuvio. Tätä tekniikkaa voi käyttää mihin tahansa tuohikahvaiseen malliin mutta pääsääntöisesti käytämme niistä perinteisintä eli Kauhavan Nuppipää puukkoa. Puukko on muuten samanlainen kuin ilman sorkoupotuksta myytävätkin mutta ne kootaan siten että tuohien syyt ovat 90 astetta eri kulmassa. Koristekuviot ovat kaikki yksilöllisiä ja niiden muotoja haetaan tehtaan museovitriinistä Iisakki Järvenpään itsensä tekemistä koristeluista. Kahva voidaan pintakäsitellä lakkaamalla, öljyämällä, vahaamalla tai vaikka maalaamalla. Eri pintakäsittelyt tuovat hienostuneen koristekuvion esiin eri lailla. Kaikissa sorkoupotetuissa puukoissa on käsin kaiverretut eli tikkelöidyt helat niin puukossa kuin tupessakin. Sorkoupotuksen teko vie yhdeltä puukkontekijältä kuviosta riippuen 1-2 työpäivää ja niitä voidaan tehdä yksilöllisinä tilaustöinäkin halutulla kuviolla.
Write Your Own Review
Olet arvostelemassa:Sorkoupotuspuukko
Arviosi

Kyllä oli kyläläisillä, etenkin pojanklopeilla, ihmettelemistä kun syyskuussa 1922 maantietä pitkin kulki suunnaton kummajainen. Siinä joutuivat Kosolan Alfredin hevoset koettelemaan voimiaan vetäessään reellä taakkaansa, 5.000 kilon painoista heijaria, pitkin lumetonta tietä Järvenpään tehtaalle. Mutta sitten vasta kloppien mielikuvitus pääsi valloilleen, kun tehtaalta alkoi kuulua jatkuvaa jyskettä, kuin rautajätin moukariniskuja.

Iisakki signature