Lauri Törni oli yksi suurimpia suomalaisia sotasankareita. Hän taisteli kolmen maan univormussa (Suomi, Saksa ja USA) ja yleni eläessään kapteeniksi niissä kaikissa. Törnin matka päättyi Vietnamissa USA:n erikoisjoukoissa vuonna 1965 ja hänet ylennettiin postuumisti majuriksi. Lauri Törni oli Mannerheim-ristin ritari ja United States Army Special Forces 1. rykmentin kunniajäsen.
Legenda alkoi Suomen armeijassa ja kulminoitui nimeään kantavaan joukko-osastoon, Osasto Törniin.
Törnin jääkärikomppania, Osasto Törni, perustettiin virallisesti 3.12.1943. Salkovaaraan majoittui 154 miestä, jotka kantoivat hihassaan jääkäri Olavi Mannosen suunnittelemaa komppanian merkkiä, sinisessä kolmiossa olevan punaisen T-kirjaimen läpi iskevää keltaista salamaa.
Vihollisen aktiivisuuden johdosta Osasto Törni voitiin irrottaa vasta vuoden viimeisenä päivänä 1. Divisioonan lohkolle Jouhivaaraan, joka oli suunniteltu komppanian tukikohdaksi.
Törnin jääkäreistä kasvoi kovamaineinen osasto, joka lähetettiin aina apuun sinne, jossa taistelut olivat kiivaimmillaan. Tiukan koulutusohjelman olivat laatineet Törni itse sekä divisioonan operatiivinen osasto.
Divisioonan komentaja kenraalimajuri Fagernäs piti ensimmäistä versiota jopa liian rankkana, ja hän pyysi kokoamaan kevennetyn ohjelman. Kun tammikuun 13. päivänä 1944 kenraali Fagernäs ja majuri Lars Rönnquist saapuivat tarkastamaan komppanian taisteluharjoitusta, käytettiin räjähdyspanoksina oikeita räjähteitä.
Jouhivaarassa oli Törnin jääkäreiden lisäksi Seesjärven rannikkoa puolustaneen majuri Eino Malmivaaran komentopaikka. Malmivaaran komppanian kanssa Törnin jääkärit järjestivät hiihtokilpailuja sekä harjoittelivat liikkumista öisellä jäällä tukikohtien välillä ja tekivät kuvitteellisia vastahyökkäyksiä.
Tammi-helmikuun vaihteessa jääkärikomppanian kokoonpanossa tapahtui useita muutoksia, kun osa miehistä komennettiin takaisin entisiin yksiköihinsä ja osa joutui sairaalahoitoon. Helmikuun 12. päivänä komppaniaan liittyi jääkäriksi myös Suomen tuleva presidentti Mauno Koivisto.
Törnin jääkärit saivat tulikasteensa maaliskuun puolivälissä, kun venäläiset hyökkäsivät rajusti Kuusiniemen tukikohtaan saartaen sen. Osasto Törni lähetettiin apuun ja he löivätkin vihollisen. Venäläisiä kaatui 83, vankeja saatiin taistelualueelta 32. Kenraali Fagernäs esitti 23.3.1944 ylijohdolle, että Lauri Törni palkittaisiin ansioistaan Mannerheim-ristillä, mutta esitystä ei hyväksytty.
Törnin jääkärit lähetettiin aina apuun sinne, missä tilanne oli pahin. Kesäkuussa 1944 tukikohta Leijonassa oli vaarallinen tilanne, sillä entisistä vangeista koostunut komppania oli karannut heti venäläisten tykistökeskityksen alettua. Vihollinen valtasi tukikohdan ja jääkäreiden vastaiskulla saatiin osa menetetyistä asemista takaisin.
Taistelut seurasivat toisiaan. Ravanmäen rajuissa taisteluissa he pelastivat omat joukot viiden neuvostopataljoonan mottiin joutumiselta. Komppanian tappiot olivat suuret, lähes viidennes koko vahvuudesta. Kenraali Fagernäs uudisti 7.7. esityksensä Mannerheim-ristin myöntämisestä Lauri Törnille. Fagernäsin toivomus oli, että Törni saisi kantaa Mannerheim-ristiä, sillä hänen onnensa ei voine aina jatkua. Kaksi päivää myöhemmin risti myönnettiin.
Syyskuun 4. päivänä 1944 esikunnasta ilmoitettiin Tolvajärvelle marssineelle komppanialle, että aselepo astuisi voimaan klo 7.00 seuraavana aamuna. Lauri Törni piti illalla puhuttelun koko komppanialle, jakoi viimeiset kunniamerkit ja ylennykset. Törnin jääkäreiden sota oli lopussa.
Törni jääkärinä oli toiminut 239 miestä, kolme lottaa ja kaksi sotakoiraa. Tuohon vapaaehtoisten miesten joukkoon mahtui työmiehistä maistereihin ja maanviljelijöistä laitapuolen kulkijoihin.
Kun Osasto Törni perustettiin joulukuussa 1943, Iisakki Järvenpään perustama ja nimeä kantava puukkotehdas oli toiminut jo 64 vuotta. Puolustusvoimien kanssa oli tehty yhteistyötä jo vuosikymmenet, niin kauan kuin maallamme omat puolustusvoimat olivat olleet. Ensimmäisenä valmistettiin Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema Puukkopistin vuonna 1919. Sitä käyttivät paraatipuvussa vyöllään upseerit, joille ei varustukseen kuulunut miekka. Pioneeri RUK kurssilaisten kurssipuukkoja oli tehty silloin muutaman vuoden ajan, vuodesta 1940 alkaen.
Sota-aikana valtaosa puukontekijöistä oli rintamalla, tuotanto pyöri ikämiesten ja naisten voimin. Mallisto oli supistettu ja sitä rajoitti myös materiaalien säännöstely. Valtaosa valmistuneista puukoista oli mallia Erikoisvuolu. Siinä oli 10 cm kiillotettu hiiliteräs terä ns veriuralla, kahva oli koivun tuohta, kahvan päässä oli visakoivuinen ”koukku” ja lakkauksen alla Suomen leijonavaakuna. Terän ja kahvan välissä oleva hela tehtiin säännöstelyn vuoksi sinkkiämpäreistä. Tilanteesta huolimatta yksityiskohdista ei tingitty, hela koristeltiin käsin kaivertamalla perinteisin kuvioin. Samasta syystä tuppi oli nahan sijasta tehty pahvista, siinä oli siirtokuvassa Suomen lippu ja männyn latva, koristeena oli nahasta tehdyt tupsut.
Tänään Lauri Törnin ja Osasto Törnin miesten perinnettä ylläpitää Os. Lauri Törni Perinnekilta ry, jonka kanssa Iisakki Järvenpää Osakeyhtiö toimii yhteistyössä, molemminpuolisen arvostuksen ja kunnioituksen siivittämänä. Keväällä 2025 tuli kuluneeksi 80 vuotta toisen maailmansodan päättymisestä. Rauhaa juhlistaaksemme teimme tuotteen, jonka tekemiseen ei 1943 ollut aikaa ja resursseja, Osasto Törni-puukon. Malli on sota-ajan Erikoisvuolu, hela on sinkin sijaan tehty uushopeasta ja tuppi nahasta. Kahvaan on lakan alle sijoitettu Osasto Törnin taistelijoiden hihamerkki. Ajatuksena oli tehdä puukko, jollainen Osasto Törnin miehillä olisi ollut, jos sellainen olisi aikoinaan ehditty tehdä.
Terään on kaiverrettu Osasto Törni 3.12.1943, eli osaston perustamispäivä. Sen vuoksi terässä ei ole tilaa omille kaiverruksille.
Osasto Törnin merkki on suojattu ja sitä on käytetty erittäin vähän ja valikoidusti, sen arvo säilyttäen ja sitä kunnioittaen. Perinnekilta käyttää pääosin siitä mukailtua logoa, puukon siirtokuva tehtiin kuitenkin alkuperäisestä hihamerkistä.
Jokaisesta myydystä Osasto Törni puukosta annamme 10€ toiminta-avustusta Os. Lauri Törni Perinnekilta ry:n toimintaan.
Puukon mukana toimitetaan kaksipuolinen kopio jossa toisella puolella on Mannerheimin allekirjoittama Ylipäällikön Päiväkäsky Nro 137 ja toisella puolella taiteilija Markku Waulakorven maalaus Lauri Törnistä.
Puukko tupessa: 24 cm
Puukko: 21 cm
Terän pituus: 10 cm
Kahvan materiaali
Lakattu visakoivu ja koivun tuohi, uushopea heloitukset
Terän materiaali
Kiillotettu hiiliteräs
Tupen materiaali
Kotimainen naudan vuota
Puukkojen hoito-ohjeet
