Mannerheim-puukon juuret
Iisakki Järvenpää sai keisari Nikolai II:ta arvonimen Keisarin Puukkoseppä vuonna 1894 kun hän oli tehnyt vastakruunatulle keisarille sekä keisarinna Alexandralle hevospäiset puukot. Hevosenpääpuukko oli ollut Iisakin nimikkomalli jo vuodesta 1882 saakka.
Samaan aikaan keisarin Chevalier-kaartissa toimi luutnanttina Carl Gustaf Emil Mannerheim, josta tuli pian tsaarin valiohevosten hankkija ja ratsuväkirykmenttien ratsastuksen opetuksen johtaja. Mannerheim palveli keisarin armeijassa eri puolilla maailmaa saaden monipuolista kokemusta rintamilta. Venäjän vallankumouksen jälkeen Mannerheim johti Suomemme itsenäisyyteen ja hänen johdollaan perustettiin itsenäisen valtion viranomaiset sekä hallinto-organisaatiot.
Mannerheim oli tuttu myös Etelä-Pohjanmaalla. Useasti kun puhutaan Mannerheimin Päämajasta, on mielessä Mikkeli. Kuitenkin jo paljon aikaisemmin, vuonna 1918 itsenäisyytemme kannalta kriittisenä Tammisunnuntaina, hän piti päämajaa Ylihärmässä. Seuraavana päivänä päämaja siirtyi Seinäjoelle, jossa se oli puolitoista kuukautta. Tämän kunniaksi Seinäjoelta löytyy Suomen ensimmäinen Mannerheim-patsas.
Historiallisia yksityiskohtia
Olemme koonneet näitä historiallisia yksityiskohtia Mannerheim-puukkoon. Puukon malli on Kauhavan Hevospääpuukko, jonka kahvassa on Suomen vaakuna eli perustana sama malli kuin Keisarinpuukko aikoinaan oli. Vaakuna on samanlainen kuin se oli sota-aikana vuonna 1939. Tuppi on luonnonvaaleaa kasvisparkittua nahkaa messinkiheloituksin. Tupen nahkaan on poltettu ns. peilileimaksi Mannerheimin nimikirjoitus ja yläosan messinkikimmessä on kaiverrettu Mannerheim-suvun vaakuna. Sama vaakuna löytyy myös puukon terän tyvestä, ja terän toiselta puolelta yksilönumerointi. Puukon terä on 10 cm pituinen ja se on kiillotettua hiiliterästä. Hevosenpää on valettu messingistä ja heloituksen kaiverrukset on tehty käsin tikkelöimällä.
Puukko tupessa: 25 cm
Puukko: 21 cm
Terän pituus: 10 cm
Paino: 130 gr
Kahvan materiaali
Koivun tuohi, messinki
Terän materiaali
Kiillotettu hiiliteräs
Puukkojen hoito-ohjeet